PERHEPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Voi, että näkisit kauneutta
joka päivä.
Voi, että oppisit vastustamaan
pahaa, rumaa ja huonoa.
Voi, että voisin antaa sinulle
sen,
mikä minut on rakentanut:
Auringon paiste.
Poutapilvet.
Puun lehtien kahina.
Neulasten tuoksu polulla.
Lumen kaartuva kauneus.
(Runoilija
tuntematon)
JOHDANTO
Perhepäiväkodin
varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitettu varhaiskasvatustyön tueksi ja
työvälineeksi, jonka avulla hoitajat voivat jäsentää itselleen arvojaan,
kasvatusnäkemyksiään ja toimintatapojaan sekä tuoda julki kuinka erilaiset
lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvät seikat toteutuvat heidän työssään
varhaiskasvattajana.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa esitellään perhepäiväkodin
toimintapoja, päivä- ja viikko-ohjelmaa. Lisäksi kerromme, kuinka varhaiskasvatustyössämme
toteutuvat valtakunnallisessa että kaupungin
varhaiskasvatussuunnitelmissa esiin nostetut orientaatiot eli
varhaiskasvatuksen sisältöalueet sekä kuinka otamme varhaiskasvattajina huomioon lapselle ominaiset tavat toimia, joita
ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu.
Tavoitteenani on varhaiskasvatussuunnitelman
avulla selventää, mikä varhaiskasvatustyössä on minulle tärkeää ja minkälaiset ohjenuorat työtäni lasten parissa ohjaa.
MITÄ ON VARHAISKASVATUS?
Varhaiskasvatus on tavoitteellista kasvatuksellista
vuorovaikutusta lapsen ja häntä hoitavan kasvattajan välillä.
Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja
oppimista.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa jokaiselle lapselle tasavertaisen mahdollisuuden päivähoitoon ja sen toteuttamaan varhaiskasvatukseen perheen elämäntilanteesta riippumatta. Päivähoito on olemassa ensisijaisesti lasta ja hänen kehityksensä tukemista varten.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa jokaiselle lapselle tasavertaisen mahdollisuuden päivähoitoon ja sen toteuttamaan varhaiskasvatukseen perheen elämäntilanteesta riippumatta. Päivähoito on olemassa ensisijaisesti lasta ja hänen kehityksensä tukemista varten.
Varhaiskasvatusympäristö toteuttaa ammatillista
kasvatus- ja hoitotyötä sekä osaltaan pyrkii tukemaan vanhempien kasvatustyötä
yhdessä sovituin menetelmin ja kunnioittaen vanhempien tietämystä lapsestaan.
Päivähoito eri muotoineen on keskeisin
yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Sen osana perhepäivähoito
toteuttaa tavoitteellista varhaiskasvatusta pienryhmässä perhepäivähoitajan
kotona. Kodinomaisuutensa sekä joustavuutensa ansiosta perhepäivähoito tarjoaa lapselle
sopivan ja rauhallisen kasvuympäristön.
Suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän arvopohja
perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, lakeihin
ja asetuksiin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen keskeisin ydin on
lapsen ihmisarvo. Tähän ydinarvoon pohjautuvat muut varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet,
joita ovat mm. lapsen etu ja hyvinvointi, lapsen oikeus täysipainoiseen elämään
ja kehittymiseen, lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä lapsen
mielipiteen huomioon ottaminen. Nämä perusarvot sisältyvät myös
valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja muodostavat varhaiskasvatustyön
perustan.
Varhaiskasvatustyöni perustuu näihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin peruslinjauksiin. Perhepäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma tuo esille pääpiirteissään, miten nämä edellä mainitut seikat sekä varhaiskasvatuksen sisällölliset tavoitteet toteutuvat perhepäiväkodin hoito- ja kasvatustyössä.
Varhaiskasvatustyöni perustuu näihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin peruslinjauksiin. Perhepäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma tuo esille pääpiirteissään, miten nämä edellä mainitut seikat sekä varhaiskasvatuksen sisällölliset tavoitteet toteutuvat perhepäiväkodin hoito- ja kasvatustyössä.
Tavoitteenani on tarjota laadukasta, monipuolista
ja lämminhenkistä päivähoitoa pienryhmässä sekä kasvattaa tasapainoisia, toiset
huomioon ottavia, omatoimisia ja hyvän itsetunnon omaavia lapsia.
Tavoitteenani on myös tarjota lapsille turvallinen
ja motivoiva kasvuympäristö, joka antaa monipuoliset mahdollisuudet niin
vapaaseen kuin ohjattuun leikkiin ja toimintaan sekä yhdessäoloon toisten
lasten ja läsnä olevan aikuisen kanssa.
Tärkeitä arvoja toteuttamassani hoito-ja kasvatustyössä ovat kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitut lapsilähtöisyys,
tavoitteellisuus, läheisyys ja turvallisuus sekä myös lämmin syli, huolenpito
ja sopivat rajat.
PERHEPÄIVÄHOITOKODIN TOIMINTAPERIAATTEET
o Jokaisen lapsen otan huomioon yksilönä omana persoonanaan
sekä myös täysivaltaisena ryhmän jäsenenä.
o Jokaisella lapsella on omat erityistarpeensa. Pyrin vastaamaan hänen tarpeisiinsa niiden
edellyttämällä tavalla.
o Pyrin antamaan lapselle monipuolisia mahdollisuuksia
harjoittaa niin sosiaalisia, motorisia kuin kognitiivisiakin taitojaan.
o Lapsen ja perheen arkipäivään liittyvistä asioista olen
hoitajana kiinnostunut siinä määrin kuin lapsen hoito- ja kasvatustyö
edellyttää.
o Avoin keskustelu ja toimiminen yhdessä lapsen parhaaksi
ovat mielestäni hoitajan ja vanhempien välisen toimivan kasvatusyhteistyön
perusta.
o Vaitiolovelvollisuus
sitoo minua työssäni.
”Aina lentää leivonen,
aina kukkii kuusi.
Kun on pilvi pisaroinut,
aina syntyy uusi.
aina kukkii kuusi.
Kun on pilvi pisaroinut,
aina syntyy uusi.
Aina lapsi hymyilee,
aina katsoo kohti.
Kuka kuorman luottamusta
syliin ottaa tohti?”
aina katsoo kohti.
Kuka kuorman luottamusta
syliin ottaa tohti?”
(Hannele
Huovi)
Joissakin tapauksissa lapsi saattaa tarvita erityistä hoitoa ja huolenpitoa. Erityisen hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan lapsikohtaisesti ja tällöin päivähoidossa yhdessä moniammatillisen tukiverkoston ohella pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä itsenäistä toimimista ryhmän jäsenenä.
PERHEPÄIVÄKODIN TOIMINTATAVAT
PERUSHOITO
Perushoito kuuluu olennaisena osana päivähoitoon.
Mikään ohjattu ja suunniteltu toiminta ei saa syrjäyttää perushoitoa, joka luo
osaltaan lapsen ja aikuisen välille läheisyyden, luottamuksen ja turvallisuuden
tunteita. Perushoito pitää sisällään lapsen perustarpeista, kuten puhtaudesta, vaatetuksesta,
ravinnosta, läheisyydestä sekä riittävästä levosta huolehtimista.
Huomioimme toiminnassamme myös pedagogisen perushoidon
ulottuvuuden, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikenlaiset pienetkin
arkipäiväiset vuorovaikutustilanteet lapsen ja aikuisen välillä ovat tavoitteellista
toimintaa, jolloin vaihdetaan tietoa, taitoa ja arvoja.
Lapset harjoittelevat päivärutiinien lomassa kukin
omaa ikä- ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla jokapäiväisiä tärkeitä taitoja,
kuten toisen huomioonottamista, hyviä tapoja ihmisten kesken sekä esimerkiksi
ruokapöydässä käyttäytymistä ja ruokarauhan antamista. Opettelemme myös itse
pukemista ja riisumista, vaatteiden laittamista naulakkoon ja omista sekä
hoitopaikan tavaroista huolehtimista ja hygieniatiloissa omatoimisesti
toimimista.
ULKOILU
Ulkoilu on myös tärkeä osa hoitopäivää. Ulkoilemme
pääsääntöisesti kahdesti päivässä; aamu- sekä iltapäivällä. Pihalla lapset
saavat jatkaa omia leikkejään tai voimme leikkiä yhdessä erilaisia
liikuntaleikkejä. Säännöllisesti kierrämme ulkoilemassa myös lähialueen
leikkikentillä, joilla tapaamme tiimin muita hoitajia lapsineen.
RUOKAILU
Ruokailun yhteydessä on hyvä tilaisuus harjoitella
hyviä käytöstapoja sekä tutustua uusiin makuihin. Lounaalla ruokailu aloitetaan
ruokalorulla: "Kukko puuron keitti. Kana maidon lämmitti. Pikkulinnut lusikat jakoi. Tulkaapa lapset syömään!!
Ruuaksi valmistamme monipuolista ja terveellistä kotiruokaa, joka sisältää
runsaasti vihanneksia ja kasviksia niin tuoreina kuin kypsennettyinäkin.
Aamupalaksi tarjoamme pääsääntöisesti erilaisia puuroja monipuolisine
lisukkeineen. Välipaloilla syömme vaihtelevasti mm. kiisseleitä, muroja, vispi-
ja mannapuuroja sekä erilaisia maitotuotteita, kuten jogurttia, viiliä ja
rahkaa.
PÄIVÄLEPO
Päivälevolle rauhoitumme kuunnellen joko luettua
satua tai kuuntelutarinaa CD:ltä. Jokainen rauhoittuu hetkeksi, vaikkakaan
lasten ei tarvitse nukkua niin sovittaessa. Ne, jotka eivät nuku päiväunia
pääsevät leikkimään hiljaisia leikkejä toisten nukkuessa. Oman tutun ja
turvallisen unikaverin saa päivittäin tuoda mukanaan hoitoon auttamaan
nukahtamisessa.
SUUNNITELTU JA OHJATTU TOIMINTA
Työssmme varhaiskasvattajina toimimme lapsiryhmässämme
monen ikäisten lasten kanssa. Ryhmän ikäjakauma luo oman haasteensa toiminnan
suunnittelulle ja toteuttamiselle: jokaiselle tulisi tarjota omaan ikä- ja
kehitystasoonsa nähden sopivaa ja innostavaa tekemistä tarvittaessa toimintaa
eriyttäen.
YHTEISTYÖTAHOT
Yhteistyötä voimme tehdä monien eri
tahojen kanssa, kuten oman tiimimme kesken, perhepäivähoidon muiden tiimien
jäsenien sekä päivähoidon aluejohtajien kuin myös varhaiskasvatuksen johtajan
että kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sekä mahdollisesti joskus
myös päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien sekä esikoulujen, iltapäiväkerhojen ja
koulujen kanssa.
Muihin yhteistyökumppaneihin kuuluvat kaupungin
kulttuuri- ja sosiaalitoimet ja seurakunta sekä myös tarpeen mukaan mm. lasten-
ja perheneuvola, terveyskeskus, erilaiset terapeutit ja muut
kuntouttajat sekä erilaiset viranomaiset, kuten esimerkiksi poliisi ja
palokunta.
ERITYISLAPSI PERHEPÄIVÄHOIDOSSA
”Jokaisen lapsen luo johtaa oma
polku.
Joskus se on suora ja selvä,
olet perillä heti.
Joskus se on niin pitkä,
niin pitkä kuin ei perille pääsisikään.
Joskus se on suora ja selvä,
olet perillä heti.
Joskus se on niin pitkä,
niin pitkä kuin ei perille pääsisikään.
Ja voi niitä risuisia polkuja,
joita kukaan ei ole vaivautunut kulkemaan.
Niiden päässä on sellainen lähde,
joita kukaan ei ole vaivautunut kulkemaan.
Niiden päässä on sellainen lähde,
ettei voi käsittää.
- Nuo vedet niin kuulaat ja kirkkaat
ovat raivaajan tuskaista janoa varten.”
(Erityislastentarhanopettaja Eeva-Riitta Karlsson)
- Nuo vedet niin kuulaat ja kirkkaat
ovat raivaajan tuskaista janoa varten.”
(Erityislastentarhanopettaja Eeva-Riitta Karlsson)
Joissakin tapauksissa lapsi saattaa tarvita erityistä hoitoa ja huolenpitoa. Erityisen hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan lapsikohtaisesti ja tällöin päivähoidossa yhdessä moniammatillisen tukiverkoston ohella pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä itsenäistä toimimista ryhmän jäsenenä.
Lapsen kasvun ja kehityksen erityisen tuen tarvetta
ovat arvioimassa vanhempien ohella lasta hoitava varhaiskasvattaja sekä
erityislastentarhanopettaja, joka ohjaa perheen jatkotutkimusten ja
tukimuotojen pariin.
Lapselle tehdään moniammatillisessa yhteistyössä
kuntoutus- ja toimintasuunnitelma, jota myös varhaiskasvattaja sitoutuu
noudattamaan ja suunnitelman pohjalta ottamaan huomioon toiminnassaan lapsen
erityistä tukea vaativat tarpeet. Lapsella saattaa myös olla ryhmässä
henkilökohtainen avustaja, joka avustaa lasta selviämään päivittäisissä
toimissa mahdollisimman omatoimisesti. Varhaiskasvattaja sitoutuu myös ottamaan
toiminnassaan huomioon lapsen mahdolliset muut kuntouttajat sekä toimii
joustavassa ja johdonmukaisessa yhteistyössä heidän kanssaan.
”Minusta riippumatta
sinusta riippumatta
kaikista meistä
ja meidän tunteistamme
riippumatta.
Kaikki tämä jylhyys
Kaikki tämä karuus
Kaikki tämä koskien kohina
Kaikki tämä metsien humina
Kaikki tämä tähtien tarina
Lahjaksi jokaiselle:
Näkevälle
Kuulevalle
Kokevalle
Etsivälle
Väsyvälle
Ihmettelevälle.”
Näkevälle
Kuulevalle
Kokevalle
Etsivälle
Väsyvälle
Ihmettelevälle.”
(Marjut
Huusari)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti