Opintojeni viimeisen harjoittelupaikkani oppilaiden isiä muistettiin valkoisin kauluspaidoin ja värikkäin solmioin koristetuilla isänpäiväkorteilla, jotka sisälsivät yllätyksenä jokaisen isälleen tai papalleen suunnitteleman sanasokkelotehtävän ratkaistavaksi.
Harjoitteluni paikkakuntamme vammaisopetuksen pienluokassa, jossa on kahdeksan erityistä tukea koulunkäyntiinsä tarvitsevaa oppilasta peruskoulun 2-9 vuosiluokilta, alkaa olla jo puolivälissä. Aika on mennyt kuin siivillä tuossa toimintaympäristössä mukavien oppilaiden ja luokassa toimivien aikuisten parissa. Mielenkiintoista puuhaa on ollut kovasti eikä aika ole tullut pitkäksi. Viime viikolla askartelimmekin luokassa hienomotoriikan harjoitteluna isänpäiväkortteja. Opettajan ennalta mietitty sanasokkelotehtävä sopi hienosti näiden kauluspaita-korttien sisäpuolelle ja samalla tämä hauska muistaminen oli kortti sekä itse lahja.
Jokainen oppilas sai ensin miettiä omaa isää tai pappaa kuvaavia sanoja, jotka sitten syötettiin netistä löytyvään sanasokkelo-ohjelmaan. Ohjelma piilotti automaattisesti valitut sanat sokkeloon satunnaiseen järjestykseen joko vaakaan, suoraan tai vinoon. Itse kortti tehtiin neliön mallisista korttipohjista, joihin valkoisesta kopiopaperista leikattiin ja liimattiin kauluspaita. Jokainen sai valita ja värittää mieleisen kravatin, joka liimattiin keskelle paitaa ja käännettiin kaulukset paikalleen. Solmion koristeeksi valitiin vielä näyttäviä nappeja. Viikonlopun kuulumisten perusteella isät olivat pitäneet näistä yllätyksistään kovasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti